|
Edunvalvonta ja tekijöiden taloudellinen asema Kotimaisen musiikin edistäminen Koulutus Jäsenkunnan yhdistäminen |
Tiedottaminen Kansainvälinen toiminta Yhteistyö Muuta |
Yhdistyksen toiminnan tärkein alue on musiikintekijöiden edunvalvonta. Siinä keskeisimmällä sijalla on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja kääntäjien tekijänoikeuksien - niin taloudellisten kuin moraalisten - puolustaminen ja edistäminen. Yhdistys pyrkii erityisesti vaikuttamaan siihen, että tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytännössä tapahtuvat laintulkinnat kehittyvät musiikintekijöiden kannalta myönteisesti. Yhteiskunnan tulee myös pystyä tehokkaasti valvomaan, että lainsäädännön takaamat tekijänoikeudet myös käytännössä toteutuvat.
Kaikkien musiikin oikeudenhaltijoiden kannalta tulee olemaan suuri merkitys niillä EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin edellyttämillä muutoksilla Suomen tekijänoikeuslakiin, joista päätetään toimintavuoden aikana. Yhdistyksen kantana on, että tekijänoikeuslaissa tulee olla mahdollisimman vähän tekijänoikeutta koskevia rajoituksia. Kiireellisimmin tulisi poistaa musiikin jumalanpalveluskäyttöä ja opetuskäyttöä koskevat rajoitukset.
Suuren osan taloudellisista oikeuksistaan musiikintekijät ovat luovuttaneet Teoston - tai sen kanssa vastavuoroisessa sopimussuhteessa olevan tekijänoikeusseuran - hallinnoitavaksi. ELVIS pyrkii toimimaan sen hyväksi, että kollektiivisen tekijänoikeuksien hallinnoinnin asema pysyy vahvana kaikilla niillä alueilla, joilla kollektiivihallinnointi on tekijöiden kokonaisedun kannalta paras vaihtoehto. Tekijänoikeusseurojen toiminnan tulee olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää sekä täyttää kilpailulainsäädännön vaatimukset myös suhteessa oikeudenhaltija-asiakkaisiin.
ELVISin tavoitteena on, että Teoston perintä ja tilitys olisivat mahdollisimman tarkoin toisiaan vastaavia. Käytännöistä, joissa varsinaisessa tilityksessä suositaan joitakin musiikinlajeja, tulee kokonaan luopua. Varsinaisessa tilityksessä teosten tulee siis olla tasa-arvoisia eikä esimerkiksi sillä saa olla merkitystä, onko teoksen tekijä kotimainen vai ulkomainen. Sellainen varovaisuusperiaate voidaan kuitenkin hyväksyä, ettei ulkomaisille asiakkaille tule tilittää enempää kuin mitä heille perinnän ja musiikin käytön mukaan riittävällä varmuudella kuuluu. Tietyt tilitysjärjestelmiin kuuluvat kotimaisia teoksia suosivat järjestelmät (ainakin tiettyjen radiokanavien live-kerroin) ovat sellaisia, että niistä ei Teoston tule yksipuolisesti luopua vaan niistä pitäisi luopua tekijänoikeusseurojen yhteisellä sopimuksella.
Teoston jäsen- ja asiakaskunnan kannalta hyväksyttäviä tukitoimia voidaan suorittaa ns. kansallisten varojen puitteissa uutta luovaa toimintaa tukevana siten, että tätä tukea kanavoidaan myös tilityksen kautta. Tämä tuki tulee kohdistaa eläville tekijöille ja heidän kustantajilleen. Tuesta kohtuullinen osa voi kohdentua eläville vakavan musiikin säveltäjille ja heidän kustantajilleen.
ELVIS pitää tärkeänä mahdollisimman kattavan esitysraportoinnin ja siihen perustuvan tilityksen tavoitetta. Tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tulee Teoston hallintoa kehittää ja uudistaa. Teoston raportointi- ja tilitysjärjestelmä ei saa olla sellainen, että se syrjii niitä tekijäasiakkaita (ja heidän kustantajiaan), jotka eivät itse esitä omia teoksiaan tai muuten voi asemassaan vaikuttaa niiden esittämiseen ja raportointiin.
Teostoon on vuonna 2001 perustettu koeluonteisesti uusi elin Teoston neuvosto, jossa myös perikunnat ovat edustettuna. Tulevaisuudessa perikuntien mahdollisuuksia vaikuttaa Teoston päätöksiin tulee edelleen kehittää.
Kopiostossa tapahtuva kevyen musiikin tekijöiden edunvalvonta on tärkeä osa ELVISin toimintaa. Yhdistys ajaa Kopiostossa sellaista linjaa, että Kopioston tehtävä on laittoman kopioinnin estäminen ja laillisen kopioinnin minimoiminen niillä alueilla, joilla laillisten alkuperäisaineistojen hankkiminen on ensisijainen vaihtoehto. Muilla alueilla Kopioston tehtävänä on toimia kopioinnin lisensioijana.
Neuvontapalvelut ja lakimiesapu ovat yhdistyksen toiminnassa edelleen korostetun tärkeitä. Kollektiivisen edunvalvonnan rinnalla on entistä tärkeämmäksi tullut se, että yksittäisellä musiikintekijällä on valmiudet omien etujensa puolustamiseen. Erityisesti tämä koskee uransa alussa olevia tekijöitä. Lakimiespalveluissa käytetään ulkopuolista apua. Toimintavuoden aikana pyritään kehittämään uusia toimintamalleja yksilölliseen sopimusneuvontaan.
Suuri epäkohta tällä hetkellä on se, että elävien tekijöiden tekijänoikeustuloja verotetaan ansiotulona mutta ne eivät kuitenkaan kerrytä sosiaaliturvaa kuten työsuhteessa maksettavat palkkatulot. Moniin sosiaaliturvan etuihin tekijänoikeustulot vaikuttavat vähentävästi. Tekijänoikeustulojen suuret vuosittaiset vaihtelut saavat lisäksi aikaan sen, että keskimääräinen verotus on selvästi ankarampaa kuin palkansaajilla yleensä. Erilaisista verotukseen liittyvistä käytännöistä johtuen tekijänoikeustulojen verotus on Suomessa selvästi ankarampaa kuin muissa pohjoismaissa. Näiden epäkohtien korjaamiseksi tulisi verotusta muuttaa siten, että tekijänoikeustuloja aina verotettaisiin pääomatulona tai vaihtoehtoisesti tulisi kehittää uusia käytäntöjä, jotta tekijöillä olisi verotuksessa ja sosiaaliturvassa tasavertainen asema muihin kansalaisiin verrattuna.
Teoston yhteydessä toimivan Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen tärkein tehtävä on saada tekijänoikeudellisesti suojatulle suomalaiselle musiikille mahdollisimman paljon eläviä esityksiä ja äänitesoittoja kotimaassa ja ulkomailla. Tiedotuskeskuksen toiminta rahoitetaan pääasiassa Teoston kansallisilla varoilla. ELVISin tehtävässä suomalaisen kevyen musiikin edistäjänä on Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen toimintaan vaikuttaminen ja yhteistyö sen kanssa keskeisessä asemassa. ELVIS korostaa kotimaisen tietopalvelun tärkeyttä ulkomaille kohdistuvan tiedottamisen rinnalla.
Musiikinkustannustoimintaa harjoitetaan Edition Elvisin kautta. Toiminnan tavoitteena on tuottaa esitysmateriaalia, jota muiden kustantajien toimesta ei ole riittävästi saatavilla.
ELVISin sisarjärjestöt Norjassa ja Tanskassa ovat mukana hankkeissa, joissa musiikkia levitetään internetin välityksellä ensin musiikin käyttäjäasiakkaille (kuten radio- ja tv-yhtiöt sekä mainostoimistot) ja myöhemmin myös suoraan kuluttajille. Yhdistys seuraa aktiivisesti niistä saatavia kokemuksia. Todennäköistä on, että monipuolisen kotimaisen musiikkitarjonnan turvaaminen verkkoympäristössä edellyttää alan oikeudenhaltijoita edustavien organisaatioiden yhteisponnisteluja.
ELVIS pyrkii vaikuttamaan valtion ja kuntien harjoittamaan kulttuuripolitiikkaan sekä Yleisradion toimintaan siten, että ne tehtäviensä mukaisesti toimisivat monipuolisen kotimaisen musiikkikulttuurin edistämiseksi. Perinteinen jako kevyen ja vakavan musiikin välillä on jo vanhentunut ja kevyen musiikin arvostus on yhteiskunnassa jatkuvasti noussut, minkä kehityssuunnan voidaan olettaa luonnostaankin jatkuvan. Tästä syystä ELVIS keskittyy yhteiskuntaan vaikuttamisessa entistä enemmän myös muihin haasteisiin kuin kevyen musiikin aseman parantamiseen suhteessa vakavaan musiikkiin.
Yhdistys pyrkii toimimaan sen hyväksi, että kevyen musiikin tekijöiden koulutusmahdollisuudet paranevat sekä määrällisesti että laadullisesti. Yhdistyksen omien resurssien puitteissa järjestetään koulutuspäivät, joiden yhteydessä pidettäville kursseille ja tapahtumiin voivat osallistua muutkin kuin yhdistykseen kuuluvat säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat. Nämä päivät järjestetään syksyllä yhteistyössä Helsingin Ammattikorkeakoulun kanssa. Vuoden aikana jatketaan yhteistyötä Suomen Muusikkojen Liitto ry:n kanssa erityisesti nuoriin suunnatussa koulutus- ja tiedotustoiminnassa.
Toimintavuoden aikana järjestetään em. koulutustilaisuuksien lisäksi ainakin vuosikokous, perinteinen pikkujoulu sekä syksyllä paneelikeskustelutilaisuus.
Tärkein tiedotuskanava on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Selvis, joka jäsenistön lisäksi postitetaan vapaakappaleina alan sidosryhmille, yhteiskunnallisille päättäjille sekä musiikkikirjastoille. Sen ohella jäsenistölle postitetaan jäsenkirjeitä. Sisäistä ja ulkoista tiedottamista palvelee myös oma verkkosivu internetissä sekä sen yhteydessä toimiva sähköpostilista. Verkkosivulla on myös tekijähakemisto. Toimintavuoden aikana siitä julkaistaan uusi painos myös paperiversiona. Lisäksi verkkosivuille sijoitetaan jäsenten nimiluettelo, jossa mukanaolon jäsen voi halutessaan kieltää. Jäsenetuna jäsenet saavat Musa.fi-lehden, jossa yhdistyksellä on oma palsta.
Tärkein kansainvälisen toiminnan foorumi on Pohjoismaisten kevyen musiikin tekijöiden yhdistysten yhteisjärjestö Nordisk Populärauktorunion NPU. Sen presidium on toimintavuoden aikana Ruotsissa. NPU:lla on myös yhteistyötä vakavia säveltäjiä edustavan vastaavan järjestön Nordisk Komponistråd NKR:n kanssa. Yhdistys tutkii mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiseen Baltian maiden (lähinnä Viron) kanssa.
Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme kotimaassa ovat Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat, Teosto, Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskus, Kopiosto, Suomen Muusikkojen liitto, Forum Artis sekä Georg Malmstén -säätiö ja Juha Vainion rahasto.
Kaksivuotinen tariffisopimus Yleisradion kanssa on voimassa 31.1.2003 asti. Sen tariffeihin on liitetty myös viime vuonna solmittu Ylen digi-lähetyksiä koskeva sopimus. Toimintavuoden aikana aloitetaan neuvottelut uudesta tariffisopimuksesta.
Vuoden aikana jaetaan Prix ELVIS ja Georg Malmstén-säätiö jakaa Malmstén-apurahat. Toimintavuoden aikana ollaan mukana järjestämässä "Georg Malmstén 100 v" -juhlavuoden tapahtumia ja toimintoja. Yhdistys tukee tappiontakuulla juhlavuoden aikana järjestettävää Georg Malmstén -näyttelyä, jotta tämä osaltaan edistäisi Suomalaisen Populaarimusiikin Museon (POMUS) toiminnan laajenemista.
Yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden 2004 käytännön valmistelut aloitetaan toimintavuoden kuluessa.