KOLUMN Akun lataus

Näin suomalaista kulttuuria ulkoistetaan

Selvis-lehti 02/2014

Musiikin arvo television ohjelmavirran piristäjänä, tunnelmien luojana ja korostajana sekä kohderyhmän osoittajana kyllä tunnistetaan. Parhaimmillaan näihin tarkoituksiin tehty musiikki on tilauksesta tehtyä suomalaista musiikkia. Pahimmillaan se on katalogista poimittua äänitapettia, jonka syntyperää käyttäjä ei tiedä. Sama yksilöimätön äänitapetti saattaa löytyä tv-sarjasta ja vaikkapa jostain tuotemainoksesta.

Yleisradion toimintakertomuksessa on yleviä kuvauksia toimintatavoista ja Ylen roolista suomalaisena verorahoin rahoitettuna julkisena laitoksena. Siinä sanotaan muun muassa, että

“Yleä pidetään yleisesti hyvin vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana”. 

MTV3 on ostanut noin vuosi sitten Epidemic Sound -musiikkikatalogin käyttöoikeudet ja painostaa tuotantoyhtiöitä käyttämään tämän katalogin musiikkia. Yle käyttää samaa Epidemic Sound -musiikkikatalogia TV1:llä, TV2:lla, FEM:lla ja Teemalla. Nelonen ei tietääksemme ole ainakaan vielä siirtynyt käyttämään säännönmukaisesti katalogimusiikkia tuotannoissaan.

“Suomalaisen median tärkein tulevaisuuden kysymys on, miten säilyttää kotimaisen sisällön tuotanto ja kilpailukyky.”

Epidemic Soundiin tekevät sisältöä pääasiassa ruotsalaiset musiikintekijät, jotka eivät saa olla minkään tekijänoikeusjärjestön asiakkaita. Sisällöntuottajat saavat materiaalin hyväksymisen jälkeen kertakorvauksen, mutta eivät enää myöhemmin esitys- eikä tallennuskorvauksia.

“Yle-vero velvoittaa Yleä myös entistä avoimempaan ja läpinäkyvämpään toimintaan.” 

Epidemic Sound ja muut vastaavat katalogimusiikkimyyjät ovat tulleet jäädäkseen, mikäli niiden talous vain kantaa. Kaupallisten televisiokanavien musiikkisisältöpäätöksiin ja kulttuuripolitiikkaan me emme voi kovin paljoa vaikuttaa, mutta Yle verorahoilla rahoitettuna julkisena toimijana on kokonaan toinen asia. Luulisi, että Ylen sisäinen moraali estäisi ja kontrolloisi suomalaisen kulttuurin näivettymistä. Yhtiön hallituksella ja hallintoneuvostolla pitäisi olla moraalinvartijan rooli tässä tärkeässä asiassa.

“Ylen rooli suomalaisen luovan alan edistäjänä on entistä tärkeämpi, sillä Yle tekee itse tai ostaa valtaosan Suomessa tehtävistä tv-sisällöistä.”

Miten ihmeessä Ylen kaltainen toimija voi ajatella, että suomalaisen kulttuurin ulkoistaminen olisi kannatettavaa? Onko se merkki jostain suuremmasta linjauksesta? Onko lopulta kaikki muukin suomalaisen kulttuurin, luovan alan tekeminen siirrettävissä ulkomaille? Sekö on tulevaisuuden kulttuuristrategia? Jos tällainen ulkoistamiskehitys jatkuu, jotain on menossa vakavasti pieleen. 

“Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti (…) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä.”

Totta, niin tulisi. Ruotsalaisen katalogimusiikin käyttäminen ohjaa kyllä aivan toiseen suuntaan. Ilmeisesti halpuus ja helppous houkuttaa, mutta riittääkö se perusteluksi? Katalogimusiikin houkuttavuus ohjaa miettimään olemmeko pakotettuja harkitsemaan periaatteellista ajatusmuutosta, jonka mukaan kaikki tekemämme musiikki ei olisikaan saman hintaista. 

“Ylen ja riippumattomien tuottajien yhteistyön tavoitteena on kehittää suomalaista audiovisuaalista sisällöntuotantoa korkeatasoiseen, omaperäiseen ja nykyistä suurempaa kansainvälistä myyntipotentiaalia omaavaan suuntaan.”

Kuulostaa hyvältä. Vaan miten sisällöntuotanto voi kehittyä, jos sitä ei käytetä? Suosimalla ulkomaista katalogimusiikkia Yle näivettää suomalaisen av-tuotantomusiikkiosaamisen ja lähettää ulkomaille sen taloudellisen hyödyn, jonka soisimme jäävän Suomeen.

Vai onko vain kysymys harhasta, että me luulemme musiikin olevan käyttäjälleen arvokasta? Ja harhasta, että suomalaista luovaa alaa ja sen toimintaedellytyksiä tosissaan haluttaisiin kehittää?

On aivan sietämätöntä, että suomalaisilla verorahoilla rahoitettu julkinen laitos hienoista julkilausutuista periaatteistaan huolimatta ulkoistaa suomalaisen musiikkikulttuurin luomista ruotsalaisille tekijänoikeusjärjestöön kuulumattomille musiikintekijöille.

Lainaukset on poimittu Yleisradion hallintoneuvoston eduskunnalle osoittamasta kertomuksesta, jossa kuvataan yhtiön toimintaa (v. 2013).

PS. Käsittelemme tätä aihetta Pohjoismaisilla elokuvamusiikkipäivillä aamupäivän paneelikeskustelussa 29.8.

Aku Toivonen 

Elvis ry:n toiminnanjohtaja

Lue myös Ylen vastine Aku Toivosen kirjoitukseen.

Selvis-lehti: