KAIJASTUKSIA

Jostakin on aloitettava

Selvis-lehti 3/2016
Teksti: Kaija Kärkinen
Kuvat: Pietari Hatanpää

Viime syksynä seurasin toiveikkaasti Uusi keskusjärjestö -hanketta, jonka oli määrä ottaa hoitaakseen myös meidän itsensätyöllistäjien asiat. Ei tullut uutta keskusjärjestöä, ei edes kunnon keskustelua, ja kesäkuussa uutisoitiin hankkeen päättymisestä. Liian isoako yritettiin?

Meidän epätyypillisten sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan kehittäminen olisi tuskin ollut uudenkaan järjestön ykkösagendaa. Asiaa kun on jo parikymmentä vuotta pyöritelty erilaisissa työryhmissä, ja aina törmätty samaan ongelmaan: luovien alojen ja eri taiteenalojen tulonmuodostus on niin vaihtelevaa, että yhtä, kaikille sopivaa järjestelmää, ei tunnu löytyvän. Liian isoako, liian pienelle ryhmälle?

Jostakin on aloitettava. Niinpä Teosto nimesi yhdessä Elvisin ja Suomen Säveltäjien kanssa valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen ja asiantuntijaryhmän selvittämään, millainen sosiaali- ja eläketurvamalli toimisi aloilla, joilla tekijänoikeustulot ovat merkittävä osa toimeentuloa.

Ongelmahan on tämä: Tekijänoikeuskorvauksista ei makseta sosiaaliturva- ja eläkemaksuja, eivätkä ne siten kerrytä ansioperusteista sosiaaliturvaa. Tekijänoikeustulojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle alentaa tekijöiden sosiaalietuuksia, ja asettaa heidät eriarvoiseen asemaan esimerkiksi palkansaajien kanssa. Ja toisaalta työttömyyspäivärahaa määriteltäessä tekijänoikeustulot kyllä huomioidaan, vaikka työ olisi tehty jo vuosia ennen työttömyyttä.

Joillakin tekijöillä on toimiva suhde YEL-vakuutuksen kanssa, mutta joillekin se koituu turhan kalliiksi, ja minimimaksulla ei juurikaan yli perusturvan nousta. Jospa YEL mahdollistuisi alemmille tuloluokille pienemmillä kustannuksilla?

Apurahat ovat jo vuosia olleet MYEL-vakuutettuja, joten se tuntuisi luontevalta kaverilta tekijänoikeustuloillekin. Se ei kuitenkaan tarjoaisi samanlaista joustavuutta tulojen oman arvioinnin suhteen kuin YEL, joten suunnitelmatalous esimerkiksi vanhempainrahan korottamiseksi ei taitaisi onnistua.

Ja tosiasia on, että kaikkein pienituloisimpien tilannetta ei mikään olemassa oleva järjestelmä helpota. Siksipä olikin suuri pettymys, että  tuleva perustulokokeilu rajoittuu koskemaan pelkästään peruspäivärahalla tai toimeentulotuella eläviä työttömiä! Eihän tuollainen kokeilu kerro mitään siitä, millaista kannustusta se  voisi tuoda esimerkiksi luovien alojen pätkätyöläisille ja mikroyrittäjille. Vai onko tarkoituskin tehdä nollatutkimus ja todeta, että juu, ei toimi?

Järjestöjemme selvitys on tarkoitus julkistaa ja luovuttaa uudelle sosiaali- ja terveysministerille heti kun hän ehtii sen vastaanottamaan – toivottavasti tämän syksyn aikana. Tavoitteena on malli, tai eri mallien yhdistelmä, joka olisi helposti skaalattavissa kaikkien tekijänoikeusalojen ja luovan alan käyttöön. Jostakin on aloitettava.

Selvitysmies Pauli Rautiainen on muuten käynnistänyt Helsingin yliopistossa tutkimuksen tekijänoikeustuloista ja niiden merkityksestä eri taiteenaloilla. Se on osa laajempaa Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -tutkimusprojektia, joka valmistunee vuonna 2019. Tärkeää ja mielenkiintoista. Me elvisläisetkin saamme lähiaikoina postia, johon kannattaa vastata!

KAIJA KÄRKINEN
Kirjoittaja on Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja

Selvis-lehti: