Miten tässä nyt näin kävi?

 
Lähes joka suusta on kuulunut vuosien ajan,  kuinka ihanaa että musiikkia on saatavilla joka paikasta nykyään, ja kuinka kätevästi sitä on saatavilla varsinkin netistä. Ihanaa todellakin - niille, jotka osaavat tässä kohtaa rahastaa siten että musiikin tekijöille ja oikeudenomistajille ei jää juuri mitään. Ja ihanaa se on myös niille kuluttajille, jotka ilmaiseksi ottavat käyttöönsä toisten tekemää henkistä omaisuutta ja työtä.

Toivon, että tulee se päivä, että voin mennä ruokakauppaan ”imuroimaan” kassiini lehtiä, kirjoja ja lihaa perusteluinani ”etten vain jäisi ilman ku muutkin ottaa ja saa ja se on niinku nykyaikaa ja kuuluu mulle, ja eihän ne leipurit ja kirjailijat ja muut ite mitään tartte kun ne rahat menee kuiteskin niille isoille ketjuille jne.”. Ja voihan ne leipurit ja kirjailijat myydä oheistuotteita, vaikka paitoja ja käydä ovelta ovelle myymässä niitä tuotteitaan - siis ainahan voi tehdä keikkaa! Kaikki joukolla keikkailemaan, eikö?

Perustimme keväällä Elvisin piirissä ”Downloads”-työryhmän, johon kuuluvat Martti Heikkilä, Eija Hinkkala, Eero Lupari, Toni Nygård ja minä. Olemme tutkineet tekijöiden downloads-tilityslistoja ja käyneet mm. Teostossa kyselemässä asioita. Meitä harmittaa muun muassa se, että netissä myytävän musiikin metadata-tiedostojen täytössä ja käytössä on puutteita: oikeudenomistajien tiedot eivät ole kattavia eivätkä välttämättä oikein täytettyjä. Osasta löytyy metadatoissa tekijätiedot, osasta ei löydy. Mistä nettikaupan tekijätiedot oikein voisi sitten tarkistaa ja kuka niitä valvoo?  Olemme sitä mieltä, että repertuaareja ei voi olla kaupan, jos perustavaa laatua olevat oikeudenomistajatiedot eivät ole viimeisen päälle oikein. Lisäksi meitä jurppivat seuraavat asiat:

Verkkokauppapalveluiden korvausten laskutus

Teoston 2009 vuosikokoukselle jaetusta NCB:n toimintakertomuksesta 2008 käy ilmi, että ”Tallennuskorvausten vähenemistä selittävät paitsi pienentynyt äänitemyynti myös vaikeudet sopia laillisten verkkokauppapalveluiden korvausten laskutuksesta. iTunes ja NCB eivät ole päässeet kaikilta osin sopimukseen korvauksista, joten niiden tilitys on viivästynyt. Tästä syystä soittoääni- ja verkkokaupoista kerätyt korvaukset kasvoivat vain 3,8 % edellisvuodesta”. Meitä ihmetyttää, kuinka tavara voi olla kaupan, jos laskutuksesta ei ole päästy sopimukseen?
Tilitysten pienuus ja musiikkimme hinta

Olemme tehneet laskelmia ja todenneet, että karkeasti ottaen prosentit nettimusiikin myynnissä menevät suurin piirtein näin:

- Levy-yhtiö/jakelija 80 % (josta summasta maksetaan myös artistirojalti)
- Kauppapaikka 10 % + alv = 12 %
- Teosto/NCB eli oikeudenomistajat 8 %

Alun perin musiikin lataushinnaksi oikeudenomistajille oli Teostossa sovittu 12 %. Kun iTunes rantautui Suomeen, sen vaatimuksesta otettiin käyttöön 8 %. Tähän alennukseen suostuttiin ilman Teoston johtokunnan käsittelyä. Ko. prosentin piti olla väliaikainen, mutta koska Teosto on monopoliasemassa, sen oli pakko tarjota sama hinta kaikille eli näin 8 % jäi toistaiseksi voimaan. On pelättävissä, että ko. prosenttia on enää erittäin vaikea nostaa, koska se on ollut käytössä jo monta vuotta. Ja tässä vielä tämä meitä tekijöitä (ja kustantajiakin kaiketi) kiinnostava laskutoimitus tuon 8 % mukaan, jolloin keskimäärin oikeudenomistajille jää 7 senttiä/biisilataus:

Biisi / Lataus / 7 senttiä / Kustannettu teos:
- 2 senttiä / Säveltäjä
- 2 senttiä / Sanoittaja
- 2 senttiä / Kustantaja
- 1 senttiä /  Sovittaja
- 10 % NCB provisio.

Ja jos esim. sovittajia (säveltäjiä, sanoittajia) on enemmän kuin yksi, ja tilitys jää alle 1 sentin, se ei tility laisinkaan. Aivan mahtavaa! Eli, kun biisejä myydään netissä keskimäärin noin 1 euron hintaan (huom: joista ei ole ollut logistiikka-, paino- ym. fyysiseen äänitteeseen liittyviä kuluja!), yli 90 senttiä per biisi ”valuu” jonnekin muualle kuin tekijälle.

Teostosta saadun laskutoimituksen mukaan nettikaupan oheisen ”tulojakauman” (!) tekijälle voi laskea myös näin (huomaa että mekanisoinnin osuus on 70 % ja esityskorvauksen 30 %, ja jos kyseessä on ruotsalainen palveluntarjoaja ja suomalainen Teoston tekijäasiakas – kuten ao. esimerkissä – biisin hinta Ruotsin kruunuissa näyttää pikaisesti olevan okei, mutta euroiksi muutettuna tekijän raha katoaa jälleen usvaan):

1 kappale SEK 9,80 - royalty 0,08 %  - tekijän (esim. manus-sanoittajan) osuus teoksessa 44,4 %  - bruttorojaltikorvaus SEK 0,35 - mekanisoinnin osuus on 70 % eli SEK 0,25, josta summasta vähennetään NCB provisio 10 % eli SEK 0,03, jolloin tilitykseen jää SEK 0,22. Tällöin esimerkkimme sanoittajalle jää mekanisointikorvausta 0,02 EUR netto.

Esityskorvaus on puolestaan 30 %, eli lasketaanpa mitä siitä jää: SEK 0,35 = SEK 0,11. Vähennetään tästä kansalliset varat 10 % (SEK 0,01) ja vähennetään kuluprosentti 10 %, (SEK 0,01). Tällöin summasta jää SEK 0,09 tilitykseen, ja tästä saadaankin sitten taas tuo surullisen kuuluisa 0,01 euroa sanoittajalle (vaikka onhan se kieltämättä parempi kuin 0,00 euroa - kun sellaistakin paljon näkee).

Tilityslistat

Epäselvyyksiä on hinta-asioiden lisäksi siinä, että netissä myydyn cd-levyn kaikki raidat eivät välttämättä tility. Esimerkiksi, tekijän X tilityslistalla on koko äänite ladattu, mutta vain yksi sävelteos 12:sta on tilittynyt. Teostosta saamamme vastauksen mukaan loput äänitteen raidat, jotka ovat puuttuneet tilityslistalta ”eivät ole kohdistuneet automaattisesti järjestelmässä, mutta tätä asiaa tarkistetaan”. Myös teosten hinnat ovat online-tilityslistoissa vaihtelevia, ja Teostosta saamamme tiedon mukaan hinnat vaihtelevat riippuen raitojen määrästä äänitteellä. Online-äänitteiden raidat lasketaan periaatteessa jakamalla äänitteen hinta äänitteen raitojen määrällä. Tämähän on okei, jos ne raidat sitten tilittyvät…

Mitä me tekijät voimme tehdä?

Martti Heikkilä teki hyvän ehdotuksen: entäs jo Teoston oikeudenomistaja-asiakas voisi itse valita asiakassopimuksessa mihin hintaan hän on valmis myymään repertuaariaan netissä, vaihtoehtoina asiakassopimuksessa ruksit 8%, 12%, 15%, 20%, 25%, 30% jne. ?

Olemme myös miettineet, että suomalaisten oikeudenomistajien kannattaisi panna hynttyyt yhteen ja perustaa ”Tekijälle reilu musakauppa”, jossa kauppapaikka/jakelija antaa kunnon siivun tekijöille ja kustantajille (esim. 15 % - 50 %). Asian luulisi kiinnostavan tekijöitä ja kustantajia, joilla on materiaalia, jota ostajat haluavat ostaa. Valveutuneita kuluttajiakin tämä voisi kiinnostaa, jos he voisivat olla varmoja siitä, että rahat ohjautuvat myös suomalaisille taiteilijoille - eivätkä katoa isojen monikansallisten yhtiöiden kasvottomiin ja pohjattomiin taskuihin.

Uskon, että meissä taiteilijoissa on sen verran munaa, ettemme anna ilmaiseksi!

Ja että voimme löytää asiamme kannattajia viisaista musiikin kuluttajista, kustantajista ja levy-yhtiöistä. Miksei Teostostakin? Teostohan olemme me.

Kikka Laitinen
Työryhmän puolesta

Julkaistu Selvis 3/2009

Kikka Laitinen

 













































“Jos esim. sovittajia (säveltäjiä, sanoittajia) on enemmän kuin yksi,  ja tilitys jää alle 1 sentin, se ei tility laisinkaan. Aivan mahtavaa!”






























“... biisin hinta Ruotsin kruunuissa näyttää pikaisesti olevan okei, mutta euroiksi muutettuna tekijän raha katoaa jälleen usvaan ...”