Sallittua on edelleen mm. musiikista nauttiminen

Uusi tekijänoikeuslaki astuu voimaan 1.1.2006. Ennen lain hyväksymistä käytiin syys-lokakuussa vilkasta keskustelua siitä, missä uuden lain mukaan kulkee kielletyn ja sallitun raja. Julkisuuteen pääsi leviämään myös runsaasti vääriä käsityksiä. Yksi niistä oli se, että uusi laki kieltäisi yksityisen kopioinnin. Näin se ei suinkaan tee.

Jos haluaa sataprosenttisesti varmoja vastauksia, mitä uusi laki sallii ja mitä ei, pitää vastaukset hakea suoraan lakitekstistä. Sen löytää kätevästi internetistä osoitteesta www.finlex.fi. Luotettavaa tietoa löytyy myös opetusministeriön sivulta www.minedu.fi. Tietopaketti uudesta laista löytyy myös oikeudenomistajia edustavan Lyhdyn sivulta www.kulttuuriuutiset.net.

Seuraavassa lyhyt tiivistelmä asioista, jotka jokaisen on hyvä uudesta laista tietää, olipa tekijä tai tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttäjä.

• Sallittua on edelleen nauttia musiikista, teatterista, elokuvista, kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja kaikesta muusta kulttuurista olivatpa sen ilmiasu tai jakelutapa mitkä tahansa.
• Ideaa, aihetta tai tietoa ei edelleenkään suojata vaan ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä ja levitettävissä. Tietokannoilla tai luetteloilla on kuitenkin edelleen suojansa.
• Suoja-aika on edelleen 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Äänitteen suoja-aika on 50 vuotta äänitysvuodesta.
• Työsuhdetekijänoikeutta ei ole. Tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle vain, jos siitä on erikseen sovittu.
• Tekijän yksinoikeuden kaksi päälajia ovat edelleen taloudelliset oikeudet ja moraaliset oikeudet
• Taloudelliset oikeudet jakautuvat kappaleen valmistamiseen ja yleisön saataville saattamiseen
• Yleisölle saataviin saattamisoikeus on nyt jäsennelty seuraaviin pääkohtiin:
  -Välittäminen yleisölle (alkupisteen ja yleisön välillä etäisyys)
  -Julkinen esittäminen
  -Kappaleiden levittäminen
  -Julkinen näyttäminen (välitön, ilman apuvälineitä)
• Piraattitallenteiden maahantuonti on kiellettyä myös omaan käyttöön. Viipurista tai mistään Suomen rajojen ulkopuolelta ei enää saa tuoda mukanaan laittomasti valmistettua tallennetta kuten musiikki-cd:tä tai dvd-elokuvaa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ostaessaan ulkomailla tallenteen on syytä varmistua sen alkuperän laillisuudesta. Todisteeksi ostopaikasta kannattaa säilyttää kuitti. Hinnasta ja ostopaikasta voi päätellä, onko äänite laillinen.
• Myös laittoman aineiston imurointi internetistä on vastedes kiellettyä. Tähän asti aineiston luvaton levittäminen on ollut kiellettyä, mutta yksityinen kopiointi laittomasta lähteestä ei. Eli samaan tapaan kuin cd-levyjä ulkomailla ostaessaan pitää varmistua tuotteen laillisesta alkuperästä, pitää nyt myös internetistä tiedostoja kopioidessaan varmistua siitä, että ne ovat verkosta laillisesti saatavina. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos jokin tallenne laillisessa verkkokaupassa maksaa, on hyvin epätodennäköistä, että sitä jostakin laillisesta lähteestä voisi ladata ilmaiseksi. Laittomasta kopioinnista on oikeudenomistajilla oikeus korvauksiin. Ne voivat nousta summaan, jonka vastaava aineisto laillisista lähteistä olisi maksanut. Sakkoa tai vankeutta tällaisesta laittomuudesta ei tuomita.
• Tallenteiden laiton jakelu internetissä voi olla jatkossa tekijänoikeusrikos (tähän asti tekijänoikeusrikkomus) jos se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa oikeudenomistajille, vaikka sen välittömänä tarkoituksena ei olisikaan taloudellinen hyöty. Lainmuutos antaa poliisille suuremmat valtuudet luvattomien tiedostojen jahtaamiseen, mm. kotietsintäoikeuden. Tällaisesta rikoksesta voi seurauksena olla myös sakkoa tai vankeutta.
• Muutaman kopion omaan yksityiskäyttöön saa edelleen tehdä. Esimerkiksi cd:stä saa tehdä kopion mp3-soittimeen, auton cd-soittimeen ja perheenjäsenen toiseen mp3-soittimeen. Kirjastosta lainaamastaan äänitteestä saa myös edelleen ottaa kotona oman yksityisen kopion. Sen sijaan laittomasta lähteestä näitä kopioita ei enää saa tehdä.
• Tallenteessa mahdollisesti olevaa tehokasta kopiosuojausta ei kuitenkaan saa purkaa ottaakseen tallenteesta kopion. Rajanvetoa siitä, millainen kopiosuojaus on tehokas, tullaan varmaankin käymään lain tultua voimaan. Yhtenä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että tehokasta kopiosuojausta ei voi kiertää vahingossa. Tehokkaana ei myöskään voi pitää sellaista suojausta, jonka voi helposti kiertää vaikkapa tussin tai teipin avulla. Tehokkaankin suojauksen saa purkaa saadakseen teoksen kuultavaksi tai nähtäväksi.
• Digitaalisesta tallenteesta voi tehdä analogisen kopion (siis äänittää uudestaan analogisesta äänilähteestä) ja tästä kopiosta taas uuden digitaalisenkin kopion. Tällöin pitää vain nähdä se vaiva, että kopiointi kestää yhtä kauan kuin kuuntelukin.
• Tietokoneohjelmien yksityinen kopiointi ei edelleenkään ole sallittua. Siten myöskään tietokonepelien yksityinen kopiointi ei ole sallittua ilman oikeudenomistajien lupaa.
• Kirjastosta lainaamansa äänitteen saa edelleen kopioida itselleen.
• Muusikot ja laulajat saavat kor vausoikeuden musiikkivideoiden julkisesta esittämisestä. Tähän asti sellainen on ollut äänitteillä mutta ei musiikkivideoissa.
• Hyväntekeväisyystilaisuudet tulevat tekijänoikeuden piiriin. Tekijä voi siis päättää, saako hänen teostaan esittää hyväntekeväisyystarkoituksessa korvauksetta vai ei.
• Hengellisen musiikin säveltäjät ja sanoittajat jäävät edelleen muita tekijöitä huonompaan asemaan. Julkinen esittäminen jumalanpalveluksissa jää edelleen tekijänoikeuden ulkopuolelle. Siltä osin laki edustaa siis vielä vanhakantaista ajattelua. Tämän kohdan osalta edellisen Selviksen juttu (3/2005 s. 6) “Eduskunnalta henkselit jumalanpalveluspykälälle” sisälsi osittain puutteellista tietoa. Uuden lain mukaan julkinen esittäminen on edelleen vapaata opetuksen ja jumalanpalveluksen yhteydessä.

Pääkirjoituksesta meilitulva

Selvis-lehden 3/2005 pääkirjoitus julkaistiin ennen painetun lehden ilmestymistä Elvis ry:n kotisivulla. Pääkirjoitus aiheutti välittömästi sähköpostien tulvan Elvis ry:n toimistoon. Useimmat viestin lähettäjät olivat tuohtuneita siitä, että pääkirjoituksen mukaan “he kansalaisina olisivat jonkin mediatalon masinoitavissa” ja että “oikeuksistaan huolestuneita kansalaisia voisi niputtaa johonkin salaliittoteoriaan.”

Yksi viestin lähettäjä oli Mikrobitti- lehden vakituinen avustaja Janos Honkonen. Sovimme hänen kanssaan, että hänen vastineensa julkaistaan kotisivullamme, mikä tapahtui. Ohessa se myös painettuna. Jokainen voi pohtia, täyttääkö lehden vakituisen avustajan kirjoittama juttu, joka ilmestyy lehden verkkojulkaisussa ja näyttää visuaalisesti toimitukselliselta aineistolta, yksittäisen mielipidekirjoituksen tunnusmerkit.