Faktaa ja fiktiota

• Joka neljäs suomalaisten ostama äänite on piraatti.
• Tekijöiden ja musiikkikustantajien osuus täysihintaisesta yli 20 euroa vähittäiskaupassa maksavasta äänitteestä on noin euron. Tämän rojaltin suuruuden neuvottelee Teostoa ja sen sisarseuroja edustava BIEM. Neuvotteluissa vastapuolena on äänitetuottajia edustava IFPI. Jos äänitteen hinta laskee, myös rojalti laskee samassa suhteessa.
• Jos sanoittajalla on yksi teksti äänitteen kahdestatoista laulusta, hän saa yhdestä täysihintaisesta äänitteestä noin kolme senttiä. Piraattiäänitteestä hän ei saa sitäkään.
• Suomessa myydään vuositasolla 18 miljoonaa tyhjää cd-r-levyä. Niistä puolelle kopioidaan musiikkia.
• Teosto tilittää keräämistään korvauksista 87 prosenttia ja hallintokuluihin menee 13 prosenttia.
• Teoston tilittämistä korvauksista puolet tilitetään kotimaisille tekijöille ja kustantajille, puolet ulkomaisille.
• Teoston kotimaisille asiakkaille tilittämistä korvauksista yli 80 prosenttia maksetaan tekijöille tai heidän perillisilleen ja alle 20 prosenttia kustantajille.
• Teoston uudet tariffit merkitsevät sitä, että yhden taksin osalta Teosto-korvaus on 26 euroa vuodessa.
• Ravintola-alalla raaka-aineiden kustannukset ovat 40 prosenttia liikevaihdosta. Yksityisten radioasemien Teostolle ja Gramexille maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat yhteensä 10-15 prosenttia liikevaihdosta.
• Seurakuntien Teostolle maksama korvaus on 6-7 senttiä yhtä seurakuntalaista kohti vuodessa. Se kattaa lähes kaiken seurakuntien tilaisuuksissa esitetyn musiikin. Kaikki nämä korvaukset tilitetään näissä tilaisuuksissa esitetyn musiikin tekijöille ja kustantajille hallintokuluilla vähennettynä.
• Teosto-korvauksilla pystyy itsensä elättämään muutama kymmenen suomalaista tekijää.

Tässä muutamia faktoja stimuloimaan keskusteluja, joita kiihtyvin äänenpainoin käydään tekijänoikeudesta ja Teostosta. Turhan usein kuulee myös fiktioita kuten sellaisia, että tekijänoikeusbisneksessä iso raha jyllää tai että köyhällä on oikeus varastaa ökyrikkailta.

Tulontasaus sopii optiomiljonääreille

Edellisessä Musa.fissa (s. 64) oli Elvis ry:n johtokunnan jäsenen Kirsi Snellmanin ansiokas kirjoitus tekijänoikeustulojen verotuksesta. Kirsi kirjoitti mm. siitä epäkohdasta, että tekijänoikeustuloja ei voi jaksottaa samalla tavalla kuin urheilijat voivat tehdä ja Ruotsissa myös taiteilijat. Lisäyksenä todettakoon, että nykyisinkin verolaki tuntee tulontasauksen (128 § ja 129 §). Tulontasauksen edellytys kuitenkin on, että tulo on kertynyt kahdelta tai useammalta vuodelta. Joidenkin musiikintekijöiden kohdalla on verotuksessa tulontasaus mennytkin läpi, mutta myös hylkäyksiä on tapahtunut. Verottaja ei tahdo uskoa, että hittibiisit ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Optiomiljonääri saakin tulontasauksen paljon helpommin läpi kuin musiikintekijä. Eli Kirsi on aivan oikeassa siinä, että varsinainen jaksotusmahdollisuus puuttuu.