GALLUP

TEKIJÄNOIKEUSLAKI

Opetusministeriön asiantuntijatyöryhmä on saanut valmiiksi esityksensä uudeksi tekijänoikeuslaiksi.

Lakiehdotuksen piti alun perin tulla voimaan jo joulukuussa 2002, mutta eduskuntavaalit viivästyttivät käsittelyä. Lakiuudistuksella on tarkoitus sopeuttaa tekijänoikeuksia koskevia säännöksiä digitaaliseen ympäristöön ja saattaa laki ajanmukaiseksi tietoyhteiskunnan asettamien vaatimusten ja haasteiden mukaisesti. Lakiin ehdotetaan monenlaisia muutoksia ja teknisiä tarkistuksia. Kopiosuojausten tarkoitus on rajoittaa piratismia ja äänitteiden kotikopiointia. Teknisten suojausten käyttöönotto on kuitenkin luonut hämmentävän tilanteen. Suojauksille on EU-direktiivin mukaan annettava tiukka oikeudellinen suoja. Lakiehdotuksessa sallitaan kuitenkin esimerkiksi CD- ja DVD-levyistä oman henkilökohtaisen kopion tekeminen teknisestä suojauksesta riippumatta. Esitys sisältää myös ehdotuksen piraattitallenteiden yksityisen maahantuonnin rajoittamisesta.

Opetusministeriössä paraikaa toisella lausuntokierroksella olevan tekijänoikeuslain muutosehdotuksen hallitus aikoo antaa eduskunnalle näillä näkymin alkaneen syksyn aikana. Laki voisi siis tulla voimaan jo ensi vuoden alusta.

Seuraavassa 4 kohtaa kyseisestä lakimuutosesityksestä ja muutaman yhdistyksemme jäsenen kommentteja niihin. Elvis ry:n Opetusministeriölle antamassa lausunnossa kannatettiin Teosto ry:n ja Kopiosto Ry:n lausunnoissa esitettyjä näkökantoja ja muutosehdotuksia sekä kiinnitettiin erityistä huomiota muutamaan ehdotuksen kohtaan. Elvis kommentoi kahta gallupin kohdista.

Piraattien maahantuonti kielletään

Piraattitallenteiden maahantuonti kielletään. Yhdenkin tallenteen tulli takavarikoi ja jos tallenteita on enemmän kuin kolme, seuraa rangaistus. Rangaistus seuraa myös, jos yhdelle tallenteelle mahtuu esimerkiksi enemmän kuin kolme albumillista musiikkia. Tätä uuttakin ehdotusta on kritisoitu siitä, että kansalaiset saattaisivat ymmärtää tällaisen lain niin, että kolme piraattilevyä saa tuoda ilman pelkoa muusta rangaistuksesta kuin takavarikoinnista.

ELVIS

"Lainsäätäjän viestin kansalaisille tulee olla se, että yhdenkin piraattitallenteen maahantuonti on rikos. Viesti ei missään tapauksessa saa olla se, että kolme tallennetta saa tuoda ilman pelkoa rangaistuksesta. Luonnoksen ehdotus on toki parannus nykytilanteeseen (56a §).On ehdottoman välttämätöntä, että tulli voi takavarikoida yhdenkin tallenteen. Varmimmin viesti piraattitallallenteiden maahantuonnnin laittomuudesta menee kansalaisille perille silloin, kun siitä voi seurata myös rikosoikeudellinen sanktio. Kolme äänitteen rajan viestittäminen kansalaisille on vaarallista senkin vuoksi, että alkoholijuomilla ja tupakkavalmisteilla on ollut tietyt sallitut enimmäisrajansa. Tällöin kyse on kuitenkin täysin laillisista tuotteista toisin kuin piraattitallenteiden kohdalla."

TEOSTO:

"Ehdotus parantaa merkittävästi oikeudenomistajien asemaa kieltämällä piraattitallenteiden yksityisen maahantuonnin, joka on tällä hetkellä erittäin laajamittaista. Esitämme kuitenkin harkittavaksi maahantuontikiellon rikosoikeudellista sanktiointia, joka olisi oikeuspoliittisesti perustellumpi ratkaisu kuin enintään kolmen piraattitallenteen maahantuontia koskeva erityissäännös 50 a §:n 3 momentissa. Voidaan kysyä, onko viesti piraattitallenteiden maahantuontikiellosta kansalaisten silmissä uskottava, jos siitä ei edes teoriassa seuraa rikosoikeudellista sanktiota. Lainmuutoksen perimmäisenä tavoitteenahan on vaikuttaa kansalaisten oikeustajuun ja saada ei-toivottu käyttäytyminen eli piraattitallenteiden maahantuonti loppumaan. Joka tapauksessa vähintään ehdotukseen kirjattu taso tulee säilyttää."

Petri Laaksonen
"Liittyyköhän tämä siihen kun Virosta tulee EU:n jäsen ensi keväänä? Mun mielestä on käsittämätöntä jos Virossa tämmöistä piratismia ilmenee vielä sen jälkeen kun ne on tulleet EU:hun. Se on täysin epäsuotavaa ja rikollista. Kuvittelisin, että Viro siivoaa piratisminsa kokonaan vex, ja silloin toivon, että sieltä suunnasta tätä ongelmaa ei olisikaan. Mutta Venäjä ja Viipuri on oma juttunsa. Parempi tuokin tietysti kuin se, että niitä on saanut kahmalokaupalla tuoda. Miten valvonta hoidetaan? Mä olen ihan vakuuttunut siitä, ettei tulli pysty valvomaan kun ihmiset tulee kapsäkkeineen; satunnaisesti saattaa jotain löytyä. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaista on se, ettei piratismia tähän maahan saa tuoda. Silloin se on kerrasta poikki. Elinkeinoelämän, kaupan ja vienti- ja tuontiteollisuuden kannalta kunnon sanktio olisi hyvä jos näitä rikotaan. Vasta se ehkäisisi edes houkutusta ostaa piraatteja niin helposti. Eikös se ole jotain 25 prossaa mikä on piraattiostantaa Suomessa? Järjettömän iso määrä. Kun se on paisunut tuommoiseksi, niin ainoastaan rajummat otteet voi tehota. Tuommoisella silittelyllä, että 1 tai 3 ja lässyn lässyn, niin eihän se muutu miksikään. Mutta jos tyylilaji muuttuu, niin kirkkaat ja selkeät ohjeet pitäisi olla. Ja myöskin rangaistukset. Piratismia tukemalla tai edes pienellä tavalla hyväksymällä vain rahoitetaan huumekauppaa ja muita rikollisia ilmiöitä meidän rajojemme ulkopuolella ja myös sisäpuolella. Sitä ei varmaan kukaan halua."

Timo Mäenpää
"Säädöksen suuntahan on selvästi oikea, mutta riittämätön. Kumma kun tuontia ei voi kertakaikkisesti rikollistaa! Jos tällaista logiikkaa aletaan soveltaa, niin varmaankin sitten pitäisi määritellä esim. huumausaineidenkin osalta rangaistuskäytäntö uudelleen. Pianpa nousisi älämölö, jos sanottaisiin että heroiinia sopii tuoda 3 grammaa ilman rangaistusta. Tai vaikkapa taskuaseita 3 kpl. Saisi kai silloin "Viron kaunotarkin" askarrella helsinkiläisessä hotellihuoneessaan kolmen asiakkaan kanssa päivässä. Sikäli kuin asia on laiton, se on laiton eikä lievästi laiton. Vai oliko laittamattomasti sanottu? Taitaa olla niin, että me musiikintekijät olemme samalla viivalla kuin autot. Autoissakaan ei ole kyseessä varkaus, vaan luvaton käyttöönotto... ja saako siitä nykyään edes rikesakkoa?"

Pekka Simojoki
"Kyllähän piraattihomma pitäisi kieltää. En tiedä mikä rangaistuskäytäntö olisi järkevin, mutta kuka tekee enää musiikkia kymmenen vuoden kuluttua kun kaikki on piraattia? Vaarallisilla vesillä mennään. Kun yksikin levy otetaan pois, niin periaatteessa rangaistushan se on sekin tavallaan jo."

Aija Puurtinen
"Maahantuonnin kieltäminen on selvää. Piraattilevyjen takavarikointi myös, mutta mitä nämä rangaistukset sitten ovat? Sakkoja? Ehdollista? Kohtuuden rajoissa täytynee pysyä. Ammattimainen ja myyntiin tarkoitettu piratismi tiukalle linjalle, muut tapauskohtaisesti. Kaikki levyjen ostajat tuskin tietävät onko kyseessä aito vai piraatti."

Pauli Hanhiniemi
"Mielestäni yhtään piraattilevyä ei saa tuoda. En mä saa muuhunkaan varastettuun tavaraan ryhtyä. Miksi äänilevy olisi poikkeus?"

Kuvat tekijöiden ja kustantajien arkistoista, paitsi Pauli Hanhiniemen kuva Mika Hiironniemi

Kopiosuojausten purkaminen

Äänitteiden kopiointisuojausten purkaminen on sallittua yksityiskäyttöön, jos äänite on laillinen. Purkulaitteiden tai purkuohjeiden markkinointi on kiellettyä.

TEOSTO

"Ehdotuksesta on poistettu aikaisemmassa hallituksen esityksessä 50 a §:n 2 momenttina ollut säännös, jonka mukaan teoksen kappaleen levittäminen yleisölle ja maahantuonti yleisölle levittämistä varten on kielletty, jos teoksen suojana oleva tekninen toimenpide on lainvastaisesti kierretty. Esitämme säännöksen palauttamista hallituksen esitykseen. Oikeudenomistajan levitysoikeus ei välttämättä turvaa hänen mahdollisuuttaan puuttua sellaisen teoskappaleen levitykseen, josta suojaus on purettu, koska levitysoikeutta rajoittavat merkittävästi lain 19 §:n säännökset. Selkeys ja oikeusvarmuus puoltavat poistetun säännöksen palauttamista hallituksen esitykseen.

Ehdotuksen 4 momentissa on erittäin yleisluontoinen säännös, jonka mukaan teknisen toimenpiteen saa kiertää teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville. Vastustamme ehdotusta, joka on tietoyhteiskuntadirektiivin vastainen. Teoksen tulee olla suojattu elinkaarensa kaikissa vaiheissa ja suojauksen purkamisen salliminen vaarantaa tämän perusperiaatteen.

Suojauksen tieteellinen tutkimus on ainoa hyväksyttävä purkuperuste ja siinäkin tapauksessa on varmistettava, ettei asianomaista teoskappaletta käytetä muihin tarkoituksiin."

Petri Laaksonen
"Se on ihan OK. Takavuosina kasetillekin nauhoitettiin ja nyt CD:lle kopioidaan. Eihän se tietenkään musiikintekijän kannalta ole kiva, mutta en tiedä voiko sille mitään tehdä. Ei kenenkään kotiin voi mennä kattoon, että "nauhoitteletko CD:tä siellä?"

Pauli Hanhiniemi
"Kuluttaja ei ole ostanut sitä musiikkia, se musiikki ei ole kuluttajan omaisuutta. Ainoastaan fyysinen levy on sen omaisuutta. Jos kuluttaja ottaa sen fyysisen levyn sisältämän henkisen omaisuuden ja rupeaa sitä monistamaan, niin silloin se astuu rajan yli."

Pekka Simojoki
"Edustan sen verran vanhan ajan osastoa, että esim. omaa polttavaa CD:tä ei ole, enkä ole oikein perehtynyt tuohon. Tiedän, että hirveästi kopioidaan. Kyllä se pitäisi kontrolloida, mutta toimiiko tuo? Se karkaa helposti käsistä: sä kopioit yhdelle ja se kopioi toiselle ja siitä eteenpäin."

Aija Puurtinen
"Tämä on aivan selvä linja."

Timo Mäenpää
"Jos kopiosuojauksen purkaminen on sallittua laillisista äänitteistä, on epäjohdonmukaista kieltää purkulaitteidenkaan markkinointia. Järjellisempää olisi sisällyttää niiden myyntihintaan riittävän roima tekijöille jaettava hyvitysmaksu. Kopiointia tulee tapahtumaan aina. Jos digitaalinen kopiointi pystyttäisiin teoriassa estämään vaikkapa kokonaan, jäljellä on yhä analogitekniikka. Vieläpä erittäin kehittynyt sellainen. Se toimi jo silloin, kun 13-vuotiaana äänitin radiosta Creedenceä mikrofonilla c-kasetille ja soitin sitä sitten kavereille - eikä Fogerty saanut penniäkään! Kuolee nyt kaiketi siis köyhyyteen..."

Hyvitysmaksua kopiontilaitteista

Hyvitysmaksua (entistä kasettimaksua) peritään laitteista, joita merkittävässä määrin käytetään suojattujen teosten kopioimiseen. Esimerkiksi Nokia on vaatinut tämän kohdan muuttamista niin, että maksua peritään laitteista, "joiden pääasiallinen tarkoitus on suojattujen teosten kopiointi".

TEOSTO

"EU:n tietoyhteiskuntadirektiivi oikeuttaa oikeudenomistajat saamaan sopivan hyvityksen, jos heidän teoksen kappaleen valmistamista koskevaa oikeuttaan rajoitetaan kansallisella lainsäädännöllä.

Yksityishenkilöillä on koko nykyisen tekijänoikeuslain voimassaoloajan ollut oikeus valmistaa julkistetuista teoksista kappaleita omaan käyttöönsä. Yksityistä kopiointia on vuodesta 1984 lähtien korvattu oikeudenomistajille ns. kasettimaksulla. Maksujärjestelmä on toiminut hyvin ja sen avulla on tuettu tuhansien uusien teosten luomista.

Lakiehdotus hyvitysmaksusta on kompromissi esimerkiksi maksun piiriin kuuluvien alustojen ja laitteiden sekä maksutason määräytymisen suhteen.

Maksun piiriin kuuluvat ehdotuksen mukaan laitteet, joihin voidaan tallentaa teoksia ja joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin. Esityksen perusteluissa tulee todeta, että käytön merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon yksityisen kopioinnin volyymi sekä fyysisten ja verkon kautta välitettävien tallenteiden markkinat. Sillä seikalla, mikä on laitteen pääasiallinen käyttötarkoitus, ei ole merkitystä, vaan on tarkasteltava laitteen tosiasiallista käyttöä.

Muistia sisältävien laitteiden ohella maksun piiriin tulisi saattaa myös kopiointiin käytettävät laitteet, joihin ei voi tallentaa teoksia. Tällöin yksityisestä kopioinnista hyötyvä laiteteollisuus olisi keskenään tasavertaisessa asemassa ja maksurasitus jakautuisi tasaisemmin.

Kopiointiin käytettävien tallennusalustojen ja laitteiden markkinat ovat murrosvaiheessa ja kehitys on tavattoman nopeaa. Tästä syystä on tärkeää, että hyvitysmaksujärjestelmä toimii joustavasti. Maksun piiriin kuuluvat alustat ja laitteet sekä maksun taso on voitava määritellä markkinatilanteen kehityksen mukaisesti. Jotta nopea reagointi olisi mahdollista, maksun kohteet ja suuruus on syytä määrätä asetustasoisella säädöksellä. Pidämme tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna opetusministeriön asetusta.

Teknisten suojausten käyttö otetaan ehdotuksen mukaan huomioon maksun suuruutta vahvistettaessa. Suojausten käyttöä ja sen vaikutusta yksityiseen kopiointiin on mahdollista selvittää tutkimuksin. Ehdotuksen perusteluissa on hyvä vahvistaa, että kysymys on tältä osin suojausten todellisesta käytöstä.

Ehdotuksen mukaan hyvitysmaksulle vahvistetaan yläraja, jota maksu ei saa ylittää. Maksukattoa vahvistettaessa on otettava huomioon eri tallennusalustojen ja laitteiden tosiasiallinen käyttö yksityiseen kopiointiin. Maksun tulee kaikissa tilanteissa olla suuruudeltaan riittävä ja oikeudenmukainen hyvitys kopioinnista."

Petri Laaksonen
"En harrasta kopiointia itse, joten en hallitse tuota aluetta. Luulen, että Nokia pärjää ilman tuota klausuulia, mutta suomalaisille musiikintekijöille se voi olla tärkeämpi asia kuin Nokialle."

Pauli Hanhiniemi
"Nokialla näitten urpojen olisi syytä herätä! Kuvittelevatko ne, että ostamalla puhelimen ostaa myös puhelut? Jos mä saisin ostamalla Nokian puhelimen kuunnella kaikkia puheluja mitä Nokian puhelimilla maailmassa puhutaan, niin mä en pullikoisi yhtään. Mähän en saa Nokian puhelimella puhua ilmaiseksi enkä myöskään kuunnella kaikkia puheluja, vaan mun täytyy maksaa puhumistani ja kuuntelemistani puheluista aivan normaalisti jollekin, joka niitä palveluja mulle tuottaa. Mitä helvettiä ne oikein kuvittelee? Naurettavaa saivartelua; jos perheen tietokoneella tai jatkossa millälie kännykällä kopioidaan musiikkia maksamatta siitä tekijöille, on korvaus pantava laitteen hankintahintaan. Mihin muuhun perheessä tarvitaan tietokonetta? Reseptien arkistointiin? Nokia yrittää maksattaa tulevaisuuttaan luovan työn tekijöillä."

Pekka Simojoki
"Mikäs se sellainen laite on, jolla vain suojattuja kopioidaan? Kyllä ne on väärässä, eihän kukaan ilmoita, että "tämän laitteen pääasiallinen tehtävä on suojatun musiikin kopioiminen". Ei tuossa ole mitään järkeä. En panisi vastaan jos tällaisiin laitteisiin tulisi pieni vero."

Aija Puurtinen
"Tätä on varmasti vaikea myöskin valvoa. Näitäkin laitteita tuodaan usein ulkomailta."

Timo Mäenpää
"Nokian lakimiehet nysväävät pilkkujensa kanssa varmasti vaikka maailman tappiin. Mutta purkulaite on purkulaite, ja suojauksen purkamisesta kuuluu tekijälle korvaus. Se missä määrin purettua materiaalia loppusijoittuu a) tietokoneiden kovalevyille, jolloin tekijän ainoa korvauksensaantimahdollisuus on purkulaitteen hinnassa, ja b) korpuille tai CD:lle, jolloin tekijä saa myös "tyhjäkasettimaksua", onkin toinen kysymys. Uskoisin, että paljon menee CD:lle. CD-aihioiden hintaan lisätyn hyvitysmaksun tulisi olla mielestäni huomattava, mutta sen nykytasosta en tiedä. Niin kuin en paljon mistään muustakaan."

Jumalanpalvelukset tekijänoikeuden piiriin

Jumalanpalvelukset tulevat tekijänoikeuden piiriin. Teostolla on nykyisin sopimus melkein kaikkien seurakuntien kanssa. Sopimus kattaa lähes kaikki seurakuntien järjestämät tilaisuudet ja korvaus on vuodessa 6-7 senttiä yhtä seurakuntalaista kohden. Käytännön seuraus lakimuutoksesta tulee varmaankin olemaan se, että tämä vuosikorvaus jonkin verran nousee ja että seurakunnille tulee raportointivelvollisuus jumalanpalveluksissa esitetystä musiikista.

ELVIS

"Jumalanpalveluksia koskevat rajoitukset on poistettava, kuten luonnoksessa esitetäänkin (21 §). Näin hengellisen musiikin säveltäjät ja sanoittajat pääsevät lopultakin tasa-arvoiseen asemaan muihin säveltäjiin ja sanoittajiin verrattuna. Merkittävintä ehdotetussa muutoksessa on sen periaatteellinen puoli: muutoksen myötä hallitus ja eduskunta antavat hengelliselle musiikille saman arvon kuin muullekin musiikille. Samalla muutos kannustaa uuden hengellisen musiikin luomiseen.

Yhdistyksemme jäsenillä on lukuisia hengellisiä lauluja virsikirjassa ja muissa laulukirjoissa. Heidän mukaansa nämä laulut eivät ole syntyneet tilauksesta eikä niistä ole maksettu tilauspalkkiota. Jumalanpalveluksia koskevat tekijänoikeuden rajoitukset he ovat kokeneet erittäin syrjivinä. Ainoastaan tekijänoikeus voi antaa näille säveltäjille ja sanoittajille saman henkisen omaisuuden suojan kuin sivistysvaltiossa yleensäkin. Tämän vanhakantaisen rajoituksen poistaminen on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen etu. Korostamme samalla, ettei laissa tähän asti ollut käsite "jumalanpalvelus" ole enää lainkaan yksiselitteinen vaan se voi kattaa tai olla kattamatta hyvinkin monenlaisia tilaisuuksia ja kokoontumisia.

Musiikin alalla on Suomessa erittäin harvinaista, että tekijänoikeus siirtyisi työsuhteessa työnantajalle. Uuden hengellisen musiikin kohdalla on hyvin yleistä, että tekijät säilyttävät tekijänoikeudet kokonaan itsellään. Työsuhdetekijänoikeuteen liittyvä pohdinta ei tässä yhteydessä ole mitenkään tarpeellista.

Jumalanpalveluksia koskeva muutos tulee tietysti aiheuttamaan sen, että Teosto ry tulee neuvottelemaan tekijöiden puolesta uudet sopimukset musiikin käyttäjien kanssa. Jotta perityt korvaukset voidaan tilittää oikein, edellyttää se tietysti sitä, että Teosto saa riittävän luotettavat tiedot esitetyistä teoksista. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tähän löydetä yhtä kustannustehokkaita ja toimivia järjestelyjä kuin Teoston muillakin sopimusalueilla."

TEOSTO:

"Teosto puoltaa ehdotusta jumalanpalveluksissa käytettävän musiikin saattamisesta tekijän normaalin yksinoikeuden piiriin. Ehdotus poistaa sen epätasa-arvoisuuden, mikä tällä hetkellä vallitsee jumalanpalveluksissa käytettävän musiikin tekijöiden ja muunlaisen musiikin tekijöiden välillä. Luomalla kannustimen uuden kirkkomusiikin tekemiseen lainmuutos hyödyttää myös seurakuntien musiikkielämää ja antaa mahdollisuuden entistä monipuolisempaan musiikin käyttöön.

Muutos ei millään tavalla rajoita seurakuntien vapautta valita jumalanpalvelusmusiikkia eikä estä seurakuntalaisten perusoikeuksiin kuuluvaa uskonnon tunnustamista ja harjoittamista. Kuten edellä on todettu, tekijät tekevää luovaa työtään tavoitteenaan saavuttaa teostensa kuulijat, joten on absurdia ajatella että he tehdessään jumalanpalvelusmusiikkia haluaisivat tekijänoikeuteensa vedoten estää uskonnon harjoittamista. Pikemminkin on niin, että tekijänoikeus luomalla kannustimen uuden musiikin tekemiseen tukee perusoikeuksien - mukaan lukien uskonnon harjoittamisen vapauden - toteutumista.

Ehdotetun säännöksen perusteella Teosto tulee neuvottelemaan kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien edustajien kanssa jumalanpalveluksissa käytettävän musiikin esityskorvauksista tavoitteena löytää eri osapuolia tyydyttävä, kohtuullinen ratkaisu. Yhdymme ehdotuksen organisatorisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevassa jaksossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan muutoksella on suhteellisen vähäiset vaikutukset yksittäisiin seurakuntiin ja vastaaviin yksikköihin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kokonaisbudjettiin nähden kysymys on promillen murto-osista.

Jotta korvaukset voidaan maksaa niille oikeudenomistajille, joiden musiikkia jumalanpalveluksissa on esitetty, teokset on ilmoitettava Teostolle. Olemme valmiit keskustelemaan eri vaihtoehdoista tavoitteena löytää kustannustehokas ja eri osapuolten kannalta mahdollisimman hyvä tapa hoitaa esitysraportointi.

Oikeuksien siirtyminen työsuhteessa on työntekijän ja työnantajan välinen sopimuskysymys. Asiasta ei ole tarpeen antaa erityissäännöksiä jumalanpalvelusmusiikin osalta. Esimerkiksi musiikinkustannusalalla on tavanomaista, että työsuhteessa luotujen teosten Teosto-korvaukset maksetaan normaaliin tapaan teosten tekijöille."

Petri Laaksonen
"Onko kyse vain jumalanpalveluksista vai myös muista tilaisuuksista, missä musiikilla on selkeä rooli? Koskeeko se iltahartauksia ja nuorten kirkkoja myös? Tiedän, että jumalanpalvelukset kuuluvat tekijänoikeuden piiriin monessa maassa. Se on ihan hyvä ja oikeudenmukaista siinäkin suhteessa, että musiikilla on äärimmäisen keskeinen ja tärkeä rooli jumalanpalveluselämässä ja myöskin seurakuntien elämässä. Ilman musiikkia kirkon ja seurakuntien tilaisuudet olisivat todella köyhiä. Puhun tietysti elossa olevien musiikintekijöiden näkökulmasta. Esim. suomalaisessa kirkollisessa musiikissa 80-luvulta alkaen on syntynyt todella paljon erittäin käytettyä ja erittäin motivoivaa kirkollista musiikkia. Tähän asti siitä ei ole juuri korvausta saanut, ja kun sellaisten levyjen myynti ei ole mitenkään valtavaa, niin ihmiset on todella tehneet sitä hyvää hyvyyttään ja omasta tahdostaan eikä rahan ansaitsemisen toivossa. Minusta on kohtuullista, että jonkunlaista korvausta tästä ihmisten luovasta työstä alettaisiin pikku hiljaa maksaa. Se 6-7 senttiä on todella pieni raha - toivoisin että siihen tulisi oikeudenmukainen korotus. Kirkolla ja seurakunnilla on varaa maksaa aivan eri tyylisiäkin summia."

Pauli Hanhiniemi
"Eikös Jumala ole tuumannut jotenkin niin, että "minä olen sinut luonut, sinä olet minun"? Jumala on käsittääkseni luovan työn erikoistuntija ja varmasti ymmärtää sen jos hänen kunniakseen luoduista virsistä saa tekijä jonkunlaista elantoa. Tuskin se Jumalaa kauheasti haittaa, vaan Jumala on varmaan tyytyväinen. Jos ihminen luo jonkun virren tai mitä tahansa, niin "minä olen sen luonut, se on minun". Logiikka toimii tässä vähän samaan tapaan kuin ajatuksessa, että "Jumala on rakkaus ja rakkaus on Jumala". Tästä tullaan siihen tulokseen, että kun tehdään lauluja, joissa käsitellään ja ylistetään rakkautta, niin kyllähän nämäkin laulut on Jumalan kunniaksi. Miten ne eroaa virsistä loppujen lopuksi? Miksi virsien pitäisi olla ilmaisia ja tavallisten rakkauslaulujen ei?"

Pekka Simojoki
"Nyt puhutaan asiasta, jonka kanssa pitää olla vähän pieteetillä. Periaatteessa musiikista, jota rahan ei pidä hallita. Musiikista, joka tehdään enemmän aatteelliselta pohjalta. Uskonnolliset asiat ovat ihmiselle herkkiä. Toisaalta kun ajatellaan hengellisen musiikin tekijöitä, joiden musiikkia käytetään jumalanpalveluksissa, niin tekeekö ne sitten jotenkin huonompaa musiikkia kuin muut viihdemuusikot, koska ne ei työstään saa palkkaa? Sehän ei aiheuta hirveätä rasitusta kun jumalanpalvelukset raportoidaan ja joka tapauksessa niistä pidetään kirjaa, väkimääristä ja mitä siellä on laulettu. Se on vain tekninen juttu: kehitetään vaikka internetiin systeemi, jossa muutamalla napin painalluksella se on ilmoitettu. Periaatteessa olen sitä mieltä että se on ihan okei."

Aija Puurtinen
"Jumalanpalveluksissa esitetään nykyisin paljon uutta hengellistä musiikkia vanhan ohella, joten on aivan selvää että teostomaksut peritään."

Timo Mäenpää
"Tekisi mieli sanoa, että unohdettais koko juttu. Joka ainoalle kirkkoon kuuluvalle Elviksenkin jäsenelle siellä kerran kuulutetaan, että partituurissa luki D.C. al fine. Siinä sitten selälläsi laskeskelet montako euroa viet mukaan. Tuttavapiiriini kuuluu muutama - käytän mielelläni muotoilua "ekumeeninen persoona" - ja olen antanut kertoa itselleni seurakuntien resurssien olevan aika rajalliset jo nyt. Raportoinnin aiheuttama lisätyö tuntuu pelottavan. Tokihan kyse olisi vain todellisista tekijänoikeuksista, siis tapauksista, joissa eurot kohdistuvat tekijälle ja perikunnalle. 1700-luvulla tehtyjä biisejä se ei siis koske, eihän? Seurakunnissa pelätään, että näin tulisi käymään ja se vuoksi minuunkin on tarttua sellainen asenne, että piruako niitä Teostolle listaamaan. Pappilaan palkataan yksi kanslisti lisää ja kirkollisvero nousee entisestään. Verottajan, kirkon ja Teoston nimeen - Amen."

(Tämä Timon mainitsema seurakunnissa yleinen pelko, että myös 1700-luvun virret tulisivat tämän jälkeen tekijänoikeuden ja Teosto-maksun piiriin, on täysin aiheeton. Tekijänoikeuden suoja-aikahan päättyy 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä, eikä teoksesta sen jälkeen mikään eikä kukaan voi periä korvauksia. Jumalanpalveluksissa esitetyn musiikin raportointijärjestelmästä tulevat Teosto ja seurakunnat aikanaan käymään neuvottelut, joissa varmasti löydetään niin tekijöiden kuin seurakuntienkin kannalta kohtuullinen järjestelmä.

Tällä hetkellä Teosto tilittää perimistään korvauksista 87 prosenttia eli 13 prosenttia menee hallintoon. Raportointi ei tietenkään voi maksaa niin paljon, ettei jää mitään tilitettävää. Ja totta kai Teostokin haluaa, että seurakunnille lakimuutoksesta aiheutuva lisälasku menee mahdollisimman suurelta osin tekijöille eikä seurakuntien hallintokuluihin. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että muutos varmaankin tuo seurakunnille jonkin verran lisää kustannuksia ja vaivaa. Niin kuin tekijänoikeudesta aiheutuu vaivaa ja lisäkustannuksia myös esimerkiksi tanssien järjestäjille. päätoim. huom.)